MENA Newswire News Desk: Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on ilmoittanut leikkaavansa jäsenmaidensa lainakustannuksia merkittävästi ja leikkaamalla näitä kustannuksia 36 % eli noin 1,2 miljardilla dollarilla vuosittain. Muutos tulee osaksi laajempia uudistuksia, joiden tarkoituksena on keventää IMF:n apua hakevien maiden taloudellista taakkaa, etenkin maailmanlaajuisen korkojen nousun keskellä.
IMF:n toimitusjohtaja Kristalina Georgieva vahvisti perjantaina antamassaan lehdistötiedotteessa toimenpiteet ja huomautti, että instituution kiistanalaisten lisämaksujen kohteena olevien maiden määrän odotetaan vähenevän 20:stä 13:een tilivuoteen 2026 mennessä. Nämä lisämaksut ovat lisämaksuja, joita määrätään maille, jotka lainaavat tietyn kynnyksen yli tai pitkiksi ajoiksi, ja ne lisäävät IMF:n jo perimiä vakiokorkoja ja maksuja.
Alennus on seurausta IMF:n ensimmäisestä lisäveloituspolitiikasta vuoden 2016 jälkeen tekemästä arviosta, jota vauhditti maailmanlaajuinen huoli kasvavista lainakustannuksista. Maailmanlaajuisten korkojen nousu on nostanut lainojen kokonaiskustannuksia, minkä vuoksi maiden on entistä haastavampaa täyttää IMF:n ohjelmien mukaiset rahoitusvelvoitteet. Tarkistetulla politiikalla, joka tulee voimaan 1. marraskuuta, pyritään ratkaisemaan nämä huolenaiheet säilyttäen samalla IMF:n lainanantokehyksen taloudellinen eheys.
Georgieva korosti näiden maksujen tärkeyttä ja totesi, että “Maksut ja lisämaksut ovat edelleen olennainen osa IMF:n lainananto- ja riskienhallintakehystä, jossa kaikki jäsenet osallistuvat ja kaikki voivat hyötyä tarvittaessa tuesta.” Tämän kehyksen avulla IMF voi auttaa maita tarpeen tullen ja samalla varmistaa kaikkien osallistujien rahoitusosuudet.
Viisi maata – Ukraina, Egypti, Argentiina, Ecuador ja Pakistan – ovat tällä hetkellä korkeimmat lisämaksut maksavien maiden joukossa. Bostonin yliopiston Global Development Policy Centerin tutkimus osoittaa, että nämä maat kantavat suurimman osan näistä lisäkustannuksista johtuen lainojen koosta ja kestosta. Argentiinan valtiovarainministeri Pablo Quirno, jonka maa on IMF:n suurin velallinen, ilmaisi optimismia uudistusten suhteen ja arvioi, että Argentiina voisi säästää yli 3 miljardia dollaria.
Säästöjen odotetaan lieventävän taloudellisia paineita maan vaikeuksissa olevaan talouteen. Päätös ei kuitenkaan vastannut joidenkin kriitikoiden, mukaan lukien tutkijoiden ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, odotuksia, jotka ovat vaatineet lisämaksujen täydellistä poistamista. Nämä ryhmät väittävät, että lisämaksut asettavat kohtuuttoman taakan taloudellisissa vaikeuksissa oleville maille, mikä rajoittaa IMF:n rahoitustuen tehokkuutta.